Kun ollaan päästy siihen asti, että oikeasti voisi tavata henkilön, alkaa valmistautuminen.
Se ei ole sama, kun lähtisi kaverin kanssa juoksulenkille. Ei todellakaan.
Suihku, milloin hiukset on pesty? Tuoksuva vartalovoide ja karvatilanteen tarkistus (kesällä ko. toiminpide on helpompaa).
Sitten se lärvi. Liftaava seerumi, kirkastava seerumi, siloittava seerumi... Miracle drops... Näiden päälle tietysti kasvovoide, kunhan seerumit ovat vaikuttaneet. Sitten oikeasti siloittava voide. Ja taas odotellaan. Meikkivoidetta sopivasti. Huh, päästiin jo puuterivaiheeseen. Enää vain silmät (kulmat, luomet, räpsyt onneksi on kestot). Lopulta highlighter ja varjostus... Niin ja missä se huulipunapussukka on??
No niin, tuon operaation aikana voi hyvin nauttia lasillisen jännitysviiniä.
Hiukset. Öljyseerumi, että kiiltävät, tyvikohottavaa, pintasiloittavaa. Suoristusta, Taivuttelua. Sopivasti lakkaa. Sopivasti pöyheyttä. Sopivasti siloiteltua.
Entäs ne vaatteet... Mikähän olikaan miehen pituus? Korkoa 3 vai 6 cm? Onko potentiaalia biletykseen vai asiallisella linjalla? Ei ainakaan liian paljastavaa. Ei, koska seksiähän ei haeta.
Hetkinen... palataanpa alkuun. Jos kaveri onkin "hyvä" ja päädymme luokseni lasilliselle, deitit tulisi alkavaa kodin siivouksesta. Eli lattian pesu, pintojen putsaus, ehdoton vessojen puhdistus. Likapyykit piiloon. Lastenhuoneet asialllisen näköiseksi. Mikä on keittiön tilanne? Eteinen? Piha?
Entä jos hän jää yöksi, tarvitseekö aamupala-aineksia?? Kelpaako leipä ja jogurtti, joilla elän lasten ollessa isällään..
Onko ihme, että kisaväsymys iskee ja tekee mieli luovutaa ajatus koko tyypin kohtaamisesta??
Joo, en ole vähään aikaan käynyt treffeillä.
Pitäkö tämä deittailu ottaa vähän rennommin?
....niin ja sitten, jos kaveri onkin kaiken tämän jälkeen Parempi kävellä ohi -tyyppiä??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti