maanantai 12. maaliskuuta 2018

Deittini murmelina

Jo nyt on kumma. Olen mennyt itseeni. Katsonut peiliin (myös sanan kuvakielellisessä versiossa), ollut deittilakossa.. mutta silti.

Muutaman kuukauden sisällä minua on kosittu, lattiani on luvattu laitattaa, kehuttu taas, kuinka kivaa ”meillä” on ja kuinka mieletön match ollaan.

           

Hauskoja iltoja joo. Kuka tahansa tykkää kuulla olevansa ihana, kaunis, tuleva vaimo (really???)... Eikä edes seksiä. Sen teen selväksi heti aluksi. Koska ne pöperöpuheet on jo kuultu.

Aamuun asti hyviä keskusteluja, läheisyyttä, tunnetta siitä, että nyt on ”jotain” ja molemmin puolin fiilis, että nähdään vielä.  Miksi, oi miksi?



   
                              

No, mitäs sitten.
1. Aamulla vastaus kysymykseen milloin sopisi tavata :”Oli kiva tavata. Ehdottamasi seurustelu ei nyt kuitenkaan onnistu.” Whaaaaat???? Tämä herralta, joka kosi minua.

2. Tapasin sattumalta exän ja päätimme aloittaa tapaamisen uudelleen. Herra oli juuri edellisenä iltana keittiöpsykologisoinut exän narsistiksi.

3. Olen seksiriippuvainen, enkä voi olla vain yhden kanssa. Kaipaan baareja ja naisten huomiota. Ok, kaikilla meillä omat juttumme, mutta olisi voinut mainita aiemmin..

4. Instagram -päivityksessä ”Durex King size”, ”naikaa vastuullisesti” jne. EI, EI, EI.

5. Olohuoneen pöydällä pino kirjoja: ”kultaisen käytöksen käsikirja, jokamiehen käytöstavat, Täydellinen Herrasmies, Saravuota ja Tupu, Hupu ja Lupu jättikoossa. Lisäksi cd -kokoelmissa Kikkaa. Ei mun kuppi teetä. Again.

Nämä taas kaikki eri herraspuolen edustajilta.

Ei auta deittitauko. Ei auta peiliin tuojottamiset. Ei auta, kuin ajatella mihin v****n sitä miestä tarvitsee.